Lentovertailu.fi

Historiaa ja kulttuuria Prištinassa

Noin 600000 asukkaan Pristina on Kosovon pääkaupunki. Kaupungissa asuu pääasiassa albaneja, ja se on Kosovon kulttuurinen keskus. Pristinassa sijaitsee mm. yliopisto.

Pristinan kansainvälinen lentokenttä (PRN) (albaniaksi Aeroporti Ndërkombëtar i Prishtinës) sijaitsee 18 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Noin miljoona matkustajaa käyttää lentokenttää vuosittain. Sitä on remontoitu ja uudistettu viime aikoina, ja meriitteihin lukeutuu mm. valinta parhaimmaksi lentokentäksi vuonna 2006.

Lentoyhteydet Kosovoon

Helsingistä pääsee edullisesti Pristinaan mm. Budapestin kautta. Toinen edullinen lentoreitti kulkee Wienin kautta Austrian Airlinesin koneilla.

Lentokentältä pääsee keskustaan auton tai taksin lisäksi lentokenttäbusseilla, jotka kulkevat kahden tunnin välein kello 5:00-23:00 välillä. Bussi pysähtyy keskustan Grand Hotelin luona.

Sää

Pristinassa kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä. Talvella sataa luntakin melko usein. Kuitenkin huhti- ja toukokuu ovat sateisimpia kuukausia.

Nähtävyydet

Pristinassa ei ole kovin paljon nähtävää, sillä sodan jäljet näkyvät edelleen. Jälleenrakennustyö kuitenkin edistyy jatkuvasti. Pristinan rakennukset ovat verrattain uusia, joten vanhan ajan komeaa arkkitehtuuria ei löydä.

Parhaimmat hotellit

Grand Hotel on Pristinassa yksi tunnetuimmista yöpymispaikoista. Muita hotelleja ja hostelleja löytyy. Ainakin osassa hintataso on Suomea edullisempi.

Ruokakulttuuri

Ruoka on usein varsin lihapitoista. Ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita esim. turkkilaisesta keittiöstä. Pristinassa on paljon ravintoloita ja baareja. Yleisesti hintataso on Suomea alhaisempi.

Historia

Pristina kasvoi aikoinaan roomalaisten tuhon jälkeen edellisen kaupungin raunioista. Pristina oli tärkeä kaupunki jo keskiajalla. 1800-luvun lopulla ja ennen toista maailmansotaa Pristinassa oli suuret yhteisöt serbejä ja albaaneja. 1900-luvun alussa Pristina kärsi Balkanin sodista. Toisen maailmansodan aikaan Pristina oli osa italialaisten hallinnoimaa suur-Albaniaa. Toisen maailmansodan jälkeen Kosovoon nousi sosialistinen hallnto. Vuosien 1953 ja 1999 kaupungin väkiluku kasvoi muutamasta kymmenestä tuhannesta kolmeensataantuhanteen. Albaaniväestö kasvoi suhteessa muihin eniten. 1960-1980-luvuilla puhkesi monia mellakoita, sillä väestö oli tyytymätön kaupungin taloudelliseen ja poliittiseen tilaan. Titon hallituksen aikaan perustettiin itsenäinen Pristinan yliopisto vuonna 1970. 1981 sen opiskelijat mellakoivat huonon kanttiiniruoan takia. Näin pieneltä näyttävä asia sai muutkin nousemaan barrikadeilla Pristinassa ja muissa Kosovon kaupungeissa. Albaanienemmistö ja serbit tappelivat keskenään. 1989 Kosovon itsehallinto purettiin. 1996 alkoi sissisota, jossa Kosovon vapautusarmeija hyökkäsi Serbian ja Jugoslavian armeijaa vastaan. Pristinan väki pysyi melko rauhallisena, kunnes NATO hyökkäsi Jugoslaviaan ja Kosovon sota alkoi maaliskuussa 1999. Kaupunkiin asetettiin hätätila. Kolmen kuukauden päästä sota päättyi ja suurin osa jäljelle jääneistä serbeistä pakeni kaupungista. Kesällä 1999 Serbia pakotettiin rauhansopimukseen ja määriteltiin Kosovon kuuluvan Serbialle. Kosovo sai laajan autonomian. Kosovo julistautui itsenäiseksi 2008.

Uimarannat

Pienen matkan päässä sijaisevat Adrianmeren uusimmat ja nousevimmat rantakohteet. Niissä on miellyttävää käydä, sillä ihmisiä on vielä paljon vähemmän kuin esimerkiksi meren toisella puolella Italiassa.

Muut huvit

Pristina on mielenkiintoinen matkakohde, jos ei ainoastaan sen sotaisan historian takia, myös sen takia, että siellä lännen ja idän kulttuurit kohtaavat ja sekoittuvat kauniisti. Shoppailumahdollisuuksia ei ole kovin paljon. Paikallisetkin ostavat jopa päivittäistavaroitaan naapurimaista. Kaupat ovat kuitenkin auki melko myöhään ja myös sunnuntaisin.